Voi pimeys

Nää on niitä hetkiä, kun miettii miksi ihmeessä just Suomi? Sataa, tuulee, sataa, on kylmä, pimeää, sataa... Kun tulee neljän koiran kanssa lenkiltä, kura ja hiekkamäärä on ihan älytöntä. Ja tosiaan, nyt ollaan vasta marraskuussa. Masentavaa.

Mitään "fiksua" ei olla tehty, ei oikeesti mitään. Ollaan vaan syöty, levätty, käyty käpsyttelemässä ja mietitty tulevaa. Viikonloppuna alkoi myös ihana räkätauti, eikä loppua näy. Lauantaina oli halloweenjuhlat ja oli kyllä ihan huikea ilta! Lähes kaikki olivat panostaneet pukuihin ja ihmisillä oli ihan mielettömän hienoja ideointeja asujen kanssa! Lähdettiin porukalla vielä Henrik pubissa käymään ja mun asu voitti kolmannen palkinnon + liput Jukka Pojan keikalle, heh! :D

Oli muuten aika tilannekoomista, kun lähdin käyttämään koiria takametsään ennen juhliin lähtöä. Vähänkö naapurin täti pelästyi kun minä käpsyttelin vastaan verisessä valkoisessa t-paidassa. Yritin kovasti huudella perään "hyvää halloweenia", mutta täti vaan pyöritteli silmiään ja hiihti salamannopeasti takaisin rappuun. Viimeistään nyt sain sen lopullisen hullunleiman otsaani.

Olipa kiva lauantai, kiitos kaikille! :)

Takaisin koirajuttuihin. ;) Alla kuva Jipusta (edessä) ja Pepistä. Neidit lähes saman kokoisia :) Kuva: Pirkko Riekki



Luxin pentutreeniä:



Viikonloppuna olisi tarkoitus kisata kahden kisan verran Hyvinkäällä. Toivottavasti tää tauti olisi poissa siihen mennessä. Ei olla treenattu, mutta toivotaan että pakka pysyy kasassa myös näin "kylmiltään". :) Treenamisen sijaan olen enemmän keskittynyt analysiomaan tämän vuoden kisa -ja treeniratoja. Paljon paljon on parannettavaa ja ennnenkaikkea vahvistettavaa. Ensi kaudella on pakko tehdä entistä järjestelmällisempää työtä. Innolla odotan myös Top Teamin ensimmäistä valmennusleiriä, toivottavasti sieltä saa käteen paljon uutta mietittävää ja näkemystä jatkotreenejä ajatellen. Jännää :)